torstai 21. toukokuuta 2015

Kattia kanssa!

    Tämä viikko on kiirettä täynnä. Aamulla lähdetään ja illalla tullaan. Siinä välissä sitä ja tätä. Mutta se mikä aina jaksaa ilahduttaa vaikka kuinka väsyttää ja veto on poissa..
Nämä karvakamut jotka meillä asustaa. <3

Mama Miisu


    Vanhin kissa on Mama Miisu joka on jo komeassa 14,5 vuoden iässä. Tuli meille pienenä rääpäleenä erään omakotitalon kuistin alta. Talossa oli oma sisäkissa, mutta villiintynyt kissa oli sitten pesiytynyt tämän talon alle. Muut pennut oli jo ilmeisesti menehtynyt ja tämä oli ainoa joka oli jäljellä. Talon asukit antoi ottaa pennun ilmaiseksi ettei tavitse siitä itse koittaa päästä eroon. No, mehän tietysti otettiin. Pöyristyttää ajatuskin miten olisi Miisunkin kohtalo tullut päätökseen ennen kuin olisi kunnolla ehtinyt alkamaankaan. Miisun emo myöhemmin loukutettiin kiinni ja sen verran ärhäkkä ja villi tapaus oli ollut ettei siitä kenellekkään lemmikiksi olisi ollut.. :(

    Meille sitten tuli pieni, arka ja kiltti kissatyttö joka leimautui minuun ja siitä asti me ollaan oltu "naiset talossa" poikien keskellä. Joka aamu keitetään kahvit, istutaan keittiössä ja jutustellaan. Minä höpötän ja kyselen, Miisu vastaa jokainen kerta. Seurailee tarkkaan mitä teen ja seuraa perässä joka paikkaan. Ja usein ei tarvitse kuin katsoa toista niin toinen jo tajuaa mitä tapahtuu ja mikä meininki. Miisu on oppinut jopa vastaamaan samallalailla, kun sanon mmm-hm niin vastaus tulee salamana mmmh :D

    Se aina jää aulaan istumaan ja katselee kun lähden aamuisin. Takaisin tullessa kipittää ovelle vastaan ja antaa raportin päivän jutuista naukumoinneillaan. Se naukumointi on sellasta lyhyttä naukujutustelua. Kiiruhtaa edellä ja odottaa taas juttutuokiota sekä silittelyä. Se saa aina hymyn huulille ja huonommankin päivän hetkessä paremmaksi. :)

    Tosin ikäväkseni olen huomannut, että ikä alkaa painamaan jo Miisulla. Muisti alkaa ilmeisesti pätkimään. Se välillä kerjää vettä (jota sillä on parissakin kipossa), ihmettelee miksi sitä vettä laitan ja unohtaa mitä piti tehdä. Joudun siis välillä muistuttamaan mitä sillä vedellä piti tehdä. Sama ruuan kanssa. Jotkut päivät on parempia ja jotkut huonompia. Mutta kaiken kaikkinensa se on virkeä mama edelleen. 
Ja päivittäisistä juttutuokioista pidetään kiinni. :)

Iltainen juttutuokio

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä kommenttia käynnistäsi, otan kommennetteja vastaan mielelläni.